Stressi –arjessa jaksaminen on tärkeää

Mitä stressi oikeastaan on?

Toimiva stressivaste oli aiemmin ratkaiseva selviytymiselle. Se on luonnollinen reaktio, jonka tarkoituksena on aktivoitua lyhyeksi ajaksi, jonka jälkeen keho tarvitsee palautumista voidakseen toimia normaalisti. On luonnollista stressaantua joskus eikä siitä tarvitse huolestua. Jos elimistö ei kuitenkaan palaudu ja stressi jatkuu pitkään, keho alkaa lopulta sulkea muita tärkeitä toimintoja, kuten ruoansulatusta. ^{1, 2, 7}

Hermostomme ei ole erota todellisia uhkia, väliaikaista ja pitkittynyttä stressiä tai päässä pyörivistä ajatuksista johtuvaa huolestuneisuutta. Stressireaktio käynnistyy samalla tavalla riippumatta kokemastamme uhasta. ^{1, 2}

Lyhytaikainen stressi

Fyysisestä suorituksesta, kuten liikunnasta, tai henkisestä rasituksesta, kuten esityksistä, tenteistä tai työhaastattelusta aiheutuva väliaikainen stressi on luonnollinen osa elämää ja voi jopa auttaa suoriutumaan paremmin. Stressihormonien adrenaliinin, noradrenaliinin ja kortisolin eritys elimistössä lisääntyy, jotta toimit ja reagoit nopeammin. Stressireaktio häviää nopeasti jälkikäteen, kun suoritus on ohi ja palaudut lepäämällä. ^{1, 2, 3, 7}

Merkkejä siitä, että olet stressaantunut:¹

Vaikeus laskea kierroksia ja rauhoittua, hikoilu
Huolestuneisuus, alakuloisuus, ahdistus tai välinpitämättömyyden tunne
Keskittymisvaikeudet ja muistin heikkeneminen
Unen häiriöt
Vaikeus tehdä päätöksiä
Selkävaivat
Väsymys, siitäkin huolimatta että saisit nukkua tarpeeksi
Vatsavaivat
Perhe- ja parisuhdeongelmat
Vähentynyt sosiaalinen vuorovaikutus
Flunssakierre ²

Stressi ja unihäiriöt

Unihäiriöt johtuvat usein stressistä, joten palautumisen kannalta on tärkeää levätä riittävästi, kun työ tai yksityiselämä stressaa. ⁶ Saatat kokea, että aivot käyvät ylikierroksilla nukkumaan mennessä, tai et saa unta, vaikka olisitkin väsynyt.⁵

10 vinkkiä stressinhallintaan:

Pyri tunnistamaan stressin aiheuttaja ja vaikuttamaan siihen. Esimerkiksi työoloihin puuttuminen auttaa usein; pyydä apua, aseta työasiat tärkeysjärjestykseen ja vedä selkeämpi raja työn ja vapaa-ajan välille.
Pistä stressi jakoon; huolien jakaminen ja puhuminen läheisten, ystävien ja/tai työtovereiden kanssa keventää aina taakkoja.
Huolien murehtiminen ja vatvominen voi olla haitallista, joten sitä kannattaa vähentää. Vatvomisen sijaan pyri ratkomaan edessä olevat ongelmat, ja mikäli se ei onnistu, kannattaa suunnata huomio muuhun tekemiseen, kuten musiikin kuunteluun, liikuntaan, ystävien tapaamiseen, elokuviin jne.
Rankoissa elämäntilanteissa unohdamme usein tehdä juuri niitä asioita, jotka tekevät meille hyvää. Lataa akkujasi ja tee asioita, joiden olet käytännössä havainnut tekevän hyvää juuri sinulle.
Muista liikkua. Säännöllinen liikunta lievittää masentuneisuutta, ahdistusta ja auttaa sietämään stressiä. Samalla itsetunto ja elämänhallinnan tunne vahvistuvat.
Vältä alkoholia. Moni koettaa hoitaa stressioireitaan alkoholilla, mutta siitä saattaa seurata uupumisen kierre.
Pyri hoitamaan ja vahvistamaan ihmissuhteitasi. Se on tärkeää myös stressinsietokyvyn kannalta.
Keskity hyviin tekoihin. Niiden tekeminen vahvistaa henkistä hyvinvointiasi, tuo elämään mielekkyyttä ja vahvistaa positiivista minäkuvaasi.
Lisää huumoria. Se on tärkeä keino vähentää stressiä ja se vähentää myös jännitteitä ihmisten välillä.
”Kaikki päättyy aikanaan” on vanha yleispätevä viisaus, mutta se toimii aina; pitää nöyränä menestyksen hetkinä ja lohduttaa rankkoina aikoina! ¹

Pitkäkestoinen stressi

Pitkäkestoisessa stressissä samojen stressihormonien tasot nousevat kuin lyhytaikaisessakin stressissä.⁷ Tämä johtuu lisääntyneestä hypotalamusaktiivisuudesta. Hypotalamus sijaitsee väliaivojen alueella ja säätelee muun muassa unta, aineenvaihduntaa, verenpainetta, ruumiinlämpöä ja seksuaalitoimintoja. Pitkäkestoinen stressi ilman riittävää palautumista ja lepoa voi johtaa uupumukseen, heikentyneeseen immuunipuolustukseen ja muihin sairauksiin.

Uupumusoireyhtymä

Stressi vaikuttaa sinuun ja terveyteesi negatiivisesti. Saatat huomata vaikutukset viivellä, koska oireet saattavat ilmaantua hitaasti. Vahinko on siis jo tapahtunut, kun havaitset oireet; jatkuvan väsymyksen, keskittymisvaikeudet, unihäiriöt, kohonneen sykkeen, ruoansulatusongelmat ja lisääntyneen herkkyyden äänille ja valoille. Palautuminen saattaa kestää kauan diagnoosin jälkeen. On siis tärkeää asettaa etusijalle toipuminen ja lepo jos työ- tai yksityiselämä on stressaavaa. ^{1, 7}

Merkkejä uupumuksesta

Vatsaoireet
Päänsärky, jännitypäänsärky ja/tai migreeni
Väsymys, joka ei helpota nukkumalla
Unihäiriöt, vaikeudet nukahtaa ja toistuvat yöheräämiset
Särky, usein jäykkyyttä niskassa, hartioissa ja selkäkipua
Sydämentykytykset
Paineen tunne rinnassa
Keskittymisvaikeudet
Vaikeus keskittyä keskusteluun tai lukemiseen
Muistin heikkeneminen
Ahdistus
Paniikkikohtaukset
Huolestuneisuus
Heikentynyt looginen ajattelukyky
Masennusoireet ^{1, 7}

Mistä tiedän, jos stressaan liikaa?

Stressillä voi olla kielteinen vaikutus elämääsi pitkällä aikavälillä, joten on tärkeää tunnistaa ongelma ajoissa. Koetko liikaa stressiä? Pelkäätkö, että sinulla saattaa olla riski uupumusoireyhtymään? Tällä testillä voit kartoittaa kuinka stressaantunut olet: https://www.ttl.fi/tyopiste/tee-testi-stressaantunut/

Milloin on syytä hakeutua hoitoon?

Jos sinulla esiintyy stressiin liittyen unihäiriöitä, sydämentykytystä tai ahdistusta, ota yhteys lääkäriisi. Apua kannattaa hankkia jo varhaisessa vaiheessa, ennen oireiden pitkittymistä.

Kysymyksiä ja vastauksia stressistä

Mikä aiheuttaa henkistä stressiä?

Stressi on luonnollinen reaktio, jonka tarkoituksena on aktivoitua lyhyeksi ajaksi, jonka jälkeen keho tarvitsee palautumista voidakseen toimia normaalisti. On luonnollista, että joskus stressaantuu eikä siitä tarvitse huolestua. Jos elimistö ei kuitenkaan palaudu ja stressi jatkuu pitkään, sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia terveydelle.

Millaisia stressin oireet ovat?

Oireet riippuvat siitä, kuinka kauan olet ollut stressaantunut, mutta tilapäisen stressin yhteydessä yleisiä oireita ovat lihasjännitys, väsymys, unihäiriöt, ahdistuneisuus, vatsavaivat, suorittamisen tempo, lisääntynyt sokerin, kofeiinin ja nikotiinin käyttö, keskittymisvaikeudet, muistin heikkeneminen ja vähentynyt seksuaalinen halukkuus.¹

Voiko stressiä testata?

Koetko olevasi stressaantunut? Suomen Mielenterveys Ry:llä on saatavilla stressiherkkyyttä mittaava testi, jonka voit tehdä oheisen linkin kautta. Ota tarvittaessa yhteys lääkäriisi jo varhaisessa vaiheessa, koska stressin oireet ja seuraukset kehittyvät yleensä pidemmän ajan kuluessa. ²

Lähteet:

Published on 8 heinäkuun, 2021

Last updated on 10 helmikuun, 2022