Henkinen stressi hoito ja itsehoito

Henkinen stressi – hoito ja itsehoito

Hermostuneisuus, ärtyneisyys ja huolestuneisuus ovat yleisiä tuntemuksia. Ihmiset myös reagoivat näihin eri tavoin. Tavallisia seurauksia voivat olla nukahtamisvaikeudet ja unihäiriöt.1 Näihin haasteisiin voit onneksi itse vaikuttaa.

Henkinen stressi on laaja käsite, joka sisältää erilaisia oireita, kuten hermostuneisuutta ja ärtyneisyyttä. Nämä voivat puolestaan johtaa levottomaan oloon ja keskittymisvaikeuksiin päivän aikana tai nukahtamisvaikeuksiin iltaisin. Ärtyneisyys ja univaikeudet ovat yleisiä oireita henkisen stressin yhteydessä.1

Syitä stressiin ja hermostuneisuuteen

Hermosto ei kykene erottamaan todellisia uhkia, tilapäistä stressiä, kuviteltuja uhkia tai ahdistusta, jos aivot käyvät ylikierroksilla.1,2,4 Stressivaste käynnistyy samalla tavalla riippumatta kokemastamme uhasta. Kuten monien henkisten ongelmien kohdalla, ei ole täyttä varmuutta, miksi jotkut kärsivät huolestuneisuudesta enemmän kuin toiset. Syitä on tietenkin monia, kuten esimerkiksi perintö- ja ympäristötekijät. Kasvatuksemme ja elämänkokemuksemme ohjaavat myös miten ajattelemme ja tunnemme. Kaikki nämä vaikuttavat yhdessä siihen, kuinka paljon henkilö tuntee huolestuneisuutta tai kuinka stressaantunut on. Jos nämä tunteet valtaavat elämäsi ja estävät sinua tekemästä asioita, joita muuten haluaisit tai voisit tehdä, tunteesta on tullut niin voimakas, että sitä kutsutaan ahdistukseksi. Jos olet ahdistunut, ota yhteys lääkäriisi.

Stressi ja esiintymisjännitys

Tilapäinen jännitys urheilusuorituksen aikana tai henkinen stressi esitysten, tenttien tai työhaastattelujen aikana on normaalia ja voi jopa johtaa parempaan suoritukseen. Nämä tunteet ovat luonnollinen osa elämää, mutta jos ne vaikuttavat kielteisesti jokapäiväiseen elämään, saattavat ne estää meitä toimimasta. Usein huolenaiheet ovat perusasioihin kohdistuvia kuten ihmissuhteet, perhe, raha-asiat, sairaudet, työpaikka tai opinnot. 3 Lue lisää esiintymisjännityksestä.

Miltä henkinen stressi tuntuu?

Koska stressi ilmenee eri tavoin eri henkilöillä, yksinkertaista vastausta ei ole. Jotkut ovat levottomia ja heidän on vaikea keskittyä, kun taas toiset ovat passiivisia ja aloitekyvyttömiä. Jotkut saavat fyysisiä oireita, kuten ruokahaluttomuutta ja vatsakipuja, kun taas toiset saattavat syödä liikaa.  Stressi vaikuttaa usein sekä ihmissuhteisiin, että työelämässä suoriutumiseen. On tavallista, että stressin oireisiin liittyy nukahtamisvaikeuksia, koska elimistön vaikea on laskea kierroksia ja rauhoittua, kun stressillä on päinvastainen vaikutus aktivoiden elimistöä. Muita stressin fyysisiä oireita voivat olla lihasjännitys, keskittymisvaikeudet sekä madaltunut ärsytyskynnys.

Huolestuneisuus ja nukahtamisvaikeudet

Jos olet illalla stressaantunut, saattaa nukahtaminen vaikeutua. Levoton uni ja painajaiset voivat myös johtua stressitilasta. Unen puute voi puolestaan ​​johtaa keskittymisvaikeuksiin päivän aikana ja vaikuttaa mielialaan. Yksi yleisimmistä unihäiriöiden syistä on henkinen stressi, joten on tärkeää antaa itselleen aikaa toipua, jos työ- tai yksityiselämä vaivaa mieltä. Ajatusten laukatessa voi olla vaikea nukahtaa väsyneenäkin.1 Lue lisää unesta.

10 vinkkiä stressinhallintaan:

Vaikeiden tilanteiden hallitseminen ja terveet elämäntavat voivat estää psyykkisiä ongelmia. Ohessa muutamia vinkkejä:

  • Pyri tunnistamaan stressin aiheuttaja ja vaikuttamaan siihen. Esimerkiksi työoloihin puuttuminen auttaa usein; pyydä apua, aseta työasiat tärkeysjärjestykseen ja vedä selkeämpi raja työn ja vapaa-ajan välille.
  • Pistä stressi jakoon; huolien jakaminen ja puhuminen läheisten, ystävien ja/tai työtovereiden kanssa keventää aina taakkoja.
  • Huolien murehtiminen ja vatvominen voi olla haitallista, joten sitä kannattaa vähentää. Vatvomisen sijaan pyri ratkomaan edessä olevat ongelmat, ja mikäli se ei onnistu, kannattaa suunnata huomio muuhun tekemiseen, kuten musiikin kuunteluun, liikuntaan, ystävien tapaamiseen, elokuviin jne.
  • Rankoissa elämäntilanteissa unohdamme usein tehdä juuri niitä asioita, jotka tekevät meille hyvää. Lataa akkujasi ja tee asioita, joiden olet käytännössä havainnut tekevän hyvää juuri sinulle.
  • Muista liikkua. Säännöllinen liikunta lievittää masentuneisuutta, ahdistusta ja auttaa sietämään stressiä. Samalla itsetunto ja elämänhallinnan tunne vahvistuvat.
  • Vältä alkoholia. Moni koettaa hoitaa stressioireitaan alkoholilla, mutta siitä saattaa seurata uupumisen kierre.
  • Pyri hoitamaan ja vahvistamaan ihmissuhteitasi. Se on tärkeää myös stressinsietokyvyn kannalta.
  • Keskity hyviin tekoihin. Niiden tekeminen vahvistaa henkistä hyvinvointiasi, tuo elämään mielekkyyttä ja vahvistaa positiivista minäkuvaasi.
  • Lisää huumoria. Se on tärkeä keino vähentää stressiä ja se vähentää myös jännitteitä ihmisten välillä.
  • ”Kaikki päättyy aikanaan” on vanha yleispätevä viisaus, mutta se toimii aina; pitää nöyränä menestyksen hetkinä ja lohduttaa rankkoina aikoina! 1

Vinkkejä ja apua henkiseen stressiin

On aivan normaalia kärsiä tilapäisesti huolestuneisuudesta, ärtyneisyydestä tai henkisestä stressistä. Jos ongelma jatkuu pitkään ja estää sinua tekemästä mitä haluat tai vältät tiettyjä tilanteita, ota yhteys lääkäriisi.

Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia

Mitä henkinen stressi on?

Stressi on luonnollinen reaktio, jonka tarkoituksena on aktivoitua lyhyeksi ajaksi, jonka jälkeen keho tarvitsee palautumista voidakseen toimia normaalisti. On luonnollista, että joskus stressaantuu eikä siitä tarvitse huolestua. Jos elimistö ei kuitenkaan palaudu ja stressi jatkuu, sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia terveydelle.1

Mihin henkisen stressin oireet voivat johtaa?

Nukahtaminen voi vaikeutua, jos menet nukkumaan rauhattomana. Unen puute voi puolestaan johtaa keskittymisvaikeuksiin päivän aikana. Ja se myös voi vaikuttaa mielialaan.1

Mitkä stressin oireet ovat?

Oireet riippuvat siitä, kuinka kauan olet ollut stressaantunut, mutta tilapäisen stressin yhteydessä yleisiä oireita ovat lihasjännitys, väsymys, unihäiriöt, ahdistuneisuus, vatsavaivat, suorittamisen tempo, lisääntynyt sokerin, kofeiinin ja nikotiinin käyttö, keskittymisvaikeudet, muistin heikkeneminen ja vähentynyt seksuaalinen halukkuus.1


Lähteet:

  1. Terveyskirjasto (08-06-22) https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976
  2. Mieli (08-06-22) https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n
  3. Terveyskirjasto (08-06-22) https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00492
  4.  Terveyskirjasto (08-06-22) https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681/tyouupumus-burnout?q=uupumus
Published on 17 kesäkuun, 2022
Last updated on 17 kesäkuun, 2022

Nämä sivut ovat tarkoitettu terveydenhuoltohenkilöstölle